Taloushallinnon osaajilta löytyy huikeaa ammattitaitoa tarjota yritysten vaihteleviin tarpeisiin parhaiten soveltuvat ratkaisut tilanteessa kuin tilanteessa. Kiireen keskelläkin on silti tärkeää voida vaihtaa välillä vapaalle – edes pienen tauon ajaksi.
Palautumisella on nimittäin tärkeä rooli työn sujuvuuden kannalta ja se näkyy myös tuloksen tasolla. Kuntoutuspsykologi ja Baronan työuravalmentaja Jenni Hänninen vinkkaa, millä keinoilla työn aiheuttamaa kuormitusta voi lähteä kukistamaan.
Itsetuntemus sujuvoittaa työtä ja auttaa ennakoimaan turhautumisen paikat
Työ taloushallinnossa on usein totuttu näkemään luottamuksellisena ja pikkutarkkana toimistotyönä, jossa faktat puhuvat puolestaan eikä spekuloinnille sovi jättää sijaa. Teknologian kehitys on kuitenkin vapauttanut ammattilaisten aikaa konsultoivammalle asiantuntijuudelle – arjessa tarvitaan yhä enemmän paitsi sosiaalisia taitoja, myös valmiuksia omaksua nopeasti uutta päällekkäisten työtehtävien hoitamisen rinnalla.
- Työelämä on yleisesti ottaen muuttunut itseohjautuvampaan suuntaan ja kykyä organisoida omaa työskentelyä tarvitaan aiempaa enemmän myös taloushallinnon tehtävissä. Kun oppii tunnistamaan omat voimavarat ja itselle ominaiset tavat reagoida, innostua, uppoutua, turhautua ja palautua työpäivän rasituksesta, on helpompi suunnitella omaa työtä sujuvammaksi, Jenni Hänninen toteaa.
Itsensä johtamisessa ei ole Hännisen mukaan kyse tehokkuuden optimoimisesta, vaan huomio on työntekijän omassa jaksamisessa. Sitä edesauttavat työn suunnittelun ohella myös riittävä panostaminen vapaa-ajan ja arjen valintoihin kuten liikuntaan, ravintoon, uneen ja ihmissuhteisiin.
Kuormitus voi tehostaa työtä – tiettyyn pisteeseen asti
Tuntuuko, että koko ajan on kiire? Taloushallinnossa painetta kasautuu erityisesti tilinpäätöskausien ajalle. Jenni Hänninen huomauttaa, että työssä koettu kuormitus on kuitenkin yksilöllistä ja toinen voi jopa nauttia asiasta, jonka toinen kokee stressaavana. Kiireisinä hetkinä moni tietotyöläinen saattaa ehkä huomaamattaankin laittaa selviytymismoodin päälle ja tehdä töitä tukka putkella saavuttaakseen tavoitteensa.
- Kohtuullinen kuormitus on hyväksi esimerkiksi vireyden ja motivaation kannalta. Jos kuitenkin ajatukset hyppivät helposti asiasta toiseen ja tuntuu, että työpöydällä olevia asioita on vaikea saada edistettyä, kuormitusta on luultavasti liikaa, Hänninen toteaa.
Keskittymiskyvyn heikkenemisen ohella kuormittunut työntekijä saattaa muuttua tiuskivaksi ja hermostuneeksi sekä tuntea käyvänsä jatkuvasti ylikierroksilla. Intensiivisen työarjen keskellä ei silti välttämättä osaa pysähtyä ennen kuin kroppa käskee.
- Fyysisiin tekijöihin haetaan usein matalammalla kynnyksellä apua, jolloin esimerkiksi jatkuvaa päänsärkyä poteva työntekijä saattaa vasta työterveydessä vieraillessaan ymmärtää oireidensa olevan seurausta liiallisesta kuormituksesta.
Työn imu lisää työssä jaksamista – muista silti omat rajat
Moni kokee, että etä- ja hybridityö on laajentanut mahdollisuuksia vaikuttaa oman työn tekemiseen – ja samalla lisännyt työssä syntyvää imua eli työn mielekkyyttä. Vaikkei työn intensiivisyyttä voikaan aina säädellä, taloushallinnon työntekijäkin pystyy jossain määrin vaikuttamaan esimerkiksi siihen, mitä asioita tekee mihinkin aikaan päivästä.
- Etätapaamiset ovat ihmisille yllättävänkin kuormittavia ja vähintään yhtä vaativia kuin kasvokkain tapaamiset. Kannattaakin pohtia, miten tiiviisti ja runsaasti etätapaamisia aikatauluttaa omaan kalenteriin, Jenni Hänninen kehottaa.
Parhaimmillaan joustava työ helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista, mutta saattaa toisinaan lipsua vapaa-ajan puolelle. Hänninen muistuttaa, että kognitiivisesti vaativaa työtä pystyy silti edelleen tekemään tuottoisasti vain tiettyyn pisteeseen asti.
- Taloushallinnon osaajan on tärkeää oppia tunnistamaan omat rajansa, jottei tule vahingossa vaatineeksi itseltään enempää kuin mihin omat voimavarat riittävät. Tiimissä on onneksi paljon voimaa ja samaa työtä tekevät pystyvät usein tukemaan toisiaan niin työtehtävien kuin jaksamisen suhteen. Samalla voi jakaa myös hyväksi havaitsemansa keinot hallita työtään.
Onko olemassa oikeaa tapaa palautua?
Vapaa-ajan virkistävät vaikutukset katoavat nopeasti, jos palautumiselle ei rakenna paikkoja työn sisälle. Lyhyet mikrotauotkin auttavat pitämään yllä työn kannalta tärkeää vireystilaa ja keskittymiskykyä. Taukojen määrää ja kestoa olennaisempaa on kuitenkin se, mitä niiden aikana tekee.
- Kognitiivista työtä tekeville aivoille olisi hyvä tarjota säännöllisin väliajoin jotain täysin muuta kuin mitä työ tarjoaa. Aivotutkija Minna Huotilainen on kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka teknologian rooli on kasvanut sekä työssä että sen ulkopuolella. Ihmisillä on sen seurauksena arjessaan teknostressiä eli jatkuvan ärsyketulvan aiheuttamaa ylivirittyneisyyttä, Jenni Hänninen toteaa.
Hänninen muistuttaa, että jokaisella on kuitenkin yksilölliset keinot lisätä omaa hyvinvointia. Toiselle palautuminen saattaa merkitä sitä, että voi irrottaa ajatukset työstä katsomalla esimerkiksi televisiota tai selailemalla puhelinta.
- Tärkeintä olisi, että jokainen voisi käyttää vapaa-aikansa sellaisten asioiden parissa, jotka kokee oman jaksamisen ja mielenkiinnon kannalta tärkeiksi. Vaikkei palautumiseen olisikaan yhtä ”oikeaa” tapaa, kannattaa silti tarkkailla, palauttaako kaikki rentoutumiseksi mielletty toiminta todellisuudessa yhtä hyvin.
Ota käyttöön nämä keinot, jos huomaat kuormittuvasi
Palautumisesta kiinnostuneille on tarjolla runsaasti erilaisia itsensä johtamisen ja ajanhallinnan oppaita, jotka tarjoilevat pikaratkaisuja kuormituksen purkamiseen ja huolettomaan arkeen. Ajatus siitä, että oma arki pitäisi saada kerralla mullistettua kertaheitolla voi aiheuttaa jopa ylimääräistä stressiä.
Omasta työstä ja vapaa-ajasta kannattaakin poimia aluksi yksittäisiä muutoskohteita ja kokeilla, mikä tapa toimii itselle ja mikä ei.
Lähde kampittamaan kuormitusta esimerkiksi näillä vinkeillä:
- Huomioi rajallinen työmuisti. Pystymme yleensä keskittymään samanaikaisesti korkeintaan pariin asiaan. Erilaiset muisti- ja tehtävälistat vapauttavat työmuistista tilaa ja huolehtivat siitä, etteivät tärkeät tehtävät jää toistensa jalkoihin. Unohda suosiolla multitaskaaminen – useimmiten on tuloksellisempaa tehdä yksi asia kerrallaan hyvin kuin kymmenen puolihuolimattomasti.
- Käytä ennen töihin tarttumista lyhyt hetki tulevan työpäivän suunnitteluun. Käy läpi mahdolliset keskeneräiset tehtävät, priorisoi ja mieti etukäteen, mihin kaikkeen aikasi riittää. Ota huomioon, että esimerkiksi sähköpostien seuraamiselle pitää varata aikaa ja merkitse kalenteriin valmiiksi myös tauonpaikat, jotta tulet pitäneeksi niistä kiinni.
- Tauota tekemistä ja luo vaihtelua työpäivään. Etätyöstä puuttuvat erilaiset siirtymät ja työntekoa katkaisevat jutteluhetket työkavereiden kanssa. Kokeile luoda virikkeitä myös kotikonttorille – tyhjennä esimerkiksi tiskikone, käy kävelyllä tai istahda hetkeksi sohvalle työtehtävien välissä. Aivosi saavat levähtää ja alitajuntasi saattaa tuottaa tauon aikana ratkaisun mieltä vaivanneeseen pulmaan.
- Opettele asettamaan rajoja – kun sanot jollekin asialla ei, sanot todennäköisesti toiselle asialle kyllä. Palauta mieleen tilanteita, joissa olet aiemmin tullut taipuneeksi toisten toiveisiin ja vaatimuksiin ja pohdi, mitä tunteita kieltäytyminen sinussa herättää. Työtehtävien rajaamista harjoitellessa voit tarvittaessa ottaa aikalisän ja palata asiaan omien voimavarojen tarkastelun jälkeen.